Liikenteen päästövähennykset vaativat rinnakkaisia ratkaisuja

myös nykyisen autokannan tehokkaampaa ohjausta

Liikenteestä on tullut suomalaisissa kaupungeissa nopeasti suurin päästölähde. Helsingin kaupungin ympäristöraportissa (2025) arvioidaan, että liikenne nousee suurimmaksi päästölähteeksi vuonna 2025. Helsinki on onnistunut tekemään merkittäviä päästövähennyksiä lämmityksen ja sähkönkulutuksen osalta siirtymällä kivihiilestä uusiutuvaan energiaan (Helsingin kaupunki, 2024).

Lahdessa liikenne muodostaa noin 32 % päästöistä, joista yli puolet tulee henkilöautoista (Moksu, 2025). YLEn toimittaja Mika Moksun mukaan Lahdessa – jota pidetään yhtenä Suomen ympäristömyönteisimmistä kaupungeista - ei ole pystytty toteuttamaan poliitikkojen kaavailemia hankkeita muuten kuin paperilla (2025).

Liikenteen osuus kokonaispäästöistä onkin noussut kriittiseksi pullonkaulaksi päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Käyttäytymisen muuttaminen on tärkeää, mutta hidasta

Ville Lehmuskoski, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja, totesi liikennesektorin eduvalvoja ITS Finlandin verkostopäivässä 14.8.2025, että vaikka Helsingissä 80 % matkoista tehdään jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä ja sähköautojen osuus autokannasta on kasvussa, ei tämä riitä saavuttamaan kaupungin kunnianhimoisia päästötavoitteita asetetussa aikataulussa. Mikäli tavoitteet jäävät saavuttamatta, kaupunki joutuu kompensoimaan seurauksia rahallisesti.

Kaupunkien kestävän liikkumisen ohjelmissa painopiste on ollut joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Tämä on olennaista, sillä kulkutapamuutoksilla voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä liikenteen rakenteeseen ja päästöihin. Käyttäytymisen muuttaminen on kuitenkin hidasta ja siihen liittyy monia haasteita, erityisesti silloin, kun henkilöauto on monelle arjen kannalta ainoa realistinen vaihtoehto.

Monet kestävään liikkumiseen tähtäävät hankkeet ovat suuria infrastruktuuriprojekteja, jotka vaativat mittavia investointeja. Nykyisessä taloustilanteessa kaupungit eivät välttämättä pysty rahoittamaan ja toteuttamaan niitä toivotulla aikataululla, ja hankkeiden vaikutusten arvioiminen on haastavaa.

Sähköautojen yleistymistä yritetään kiihdyttää kasvattamalla latausasemien määrää. Niiden osuus autokannasta kuitenkin on edelleen pieni, eikä nykyinen autokanta uusiudu riittävän nopeasti.

Tarvitaan siis myös keinoja, jotka vaikuttavat välittömästi myös nykyisen ajoneuvokannan päästöihin.

Moderni ajoneuvotunnistus tehostaa risteysliikennettä

Uudet tunnistusteknologiat, kuten kamerat, tutkat ja laserkeilat, ovat nykyään edullisia ja helposti vaihdettavissa. Ne mahdollistavat monipuolisemman ja tarkemman ajoneuvojen tunnistamisen ja laskennan, mikä parantaa liikenteen ohjausta. Adaptiiviset ohjelmistoratkaisut hyödyntävät rikasta dataa entistä tehokkaammin – tekoälyn ja analytiikan avulla saadaan parempi käsitys liikennevaloristeyksen nykytilasta ja voidaan ennustaa sinne saapuvia liikennevirtoja.

Tällä hetkellä ajoneuvojen tunnistamiseen käytetään liikennevaloristeyksessä poikkeuksetta induktiosilmukoita, jotka havaitsevat ajoneuvon sen ajaessa silmukan yli. Induktiosilmukat eivät pysty erottelemaan ajoneuvoja tarkasti, ennustamaan liikennettä ja ne ovat herkkiä vaurioille, erityisesti talviaikana, jolloin nastarenkaat kuluttavat asfalttia. Korjaus vaatii aina kaivuutyötä, mikä aiheuttaa sekä kustannuksia että pitkiä häiriöitä liikenteeseen. Uudemmat tunnistusteknologiat tarjoavat joustavamman ja edullisemman ratkaisun.

Adaptiivisilla ratkaisuilla nopeita tuloksia nykyliikenteen ongelmiin

Liikenteen tehostamisen ytimessä on turhien pysähdysten ja liikkeellelähtöjen vähentäminen. Jokainen ylimääräinen pysähdys ja liikkeellelähtö kasvattaa polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöjä. Adaptiiviset ratkaisut, jotka mukautuvat reaaliaikaisesti liikennetilanteeseen, parantavat liikenteen sujuvuutta ja vähentävät päästöjä heti käyttöönoton jälkeen.

Kameran tai tutkan rikkoutuessa sen vaihtaminen onnistuu muutamassa tunnissa, jolloin liikenteelle ei synny pitkiä häiriöitä. Tanskassa SWARCO:n toteuttama adaptiivinen liikenteenhallintajärjestelmä osoitti selvästi teknologian hyödyt: kahden viikon vertailussa pysähdykset vähenivät 20 % ja liikkeellelähdöt 11,5 % adaptiivisen ratkaisun ansiosta.

Säästöpotentiaalia risteyspäästöissä

Ahn et al. (2002) osoittavat, että ajoneuvojen nopeuden ja kiihtyvyyden vaihtelut vaikuttavat merkittävästi polttoaineenkulutukseen ja päästöihin. Näiden havaintojen pohjalta voidaan arvioida, että liikkeellelähdöt muodostavat suuren osan risteyksen kokonaispäästöistä, jopa 50–60 %. Tyhjäkäynnin osuus voi olla noin 20–30 %.

Tekoälypohjaisen laskennan perusteella adaptiivinen liikennevalo-ohjaus voi vähentää turhia pysähdyksiä ja kiihdytyksiä siten, että yhden risteyksen päästöt pienenevät keskimäärin noin 11 %. Säästöpotentiaali riippuu muun muassa risteyksen liikennemääristä, rakenteellisesta monimutkaisuudesta ja ajoneuvojakaumasta. Raskaammat ajoneuvot tuottavat enemmän päästöjä, ja suuret, monimutkaiset risteykset ovat päästöintensiivisempiä kuin pienemmät risteykset.

Arvioiden mukaan yksi valo-ohjattu risteys tuottaa vuosittain noin 100–700 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos adaptiivista teknologiaa otettaisiin käyttöön laajasti koko verkossa, kokonaisvaikutus voisi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin tonneihin vuodessa. Tämä arvio ei sisällä liikenteen häiriöiden vähenemisestä syntyviä lisähyötyjä.

Vaikka adaptiiviset ratkaisut eivät yksin riitä kaupunkien kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, ne tarjoavat mitattavan ja konkreettisen osan kokonaisratkaisua yhdessä ajoneuvokannan sähköistymisen ja kestävien kulkutapojen edistämisen kanssa.

Yhteenveto

Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää useiden rinnakkaisten ratkaisujen yhdistämistä. Kestävä liikkuminen ja sähköautojen yleistyminen ovat tärkeitä pitkän aikavälin toimia, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös nopeasti vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, jotka eivät edellytä käyttäytymisen muutosta.

Älykkäät liikenteenohjausjärjestelmät ja adaptiiviset ratkaisut tarjoavat kustannustehokkaan ja nopeasti käyttöönotettavan työkalun, jolla voidaan tukea kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita jo tänään.

Lähteet

Ahn, K., Rakha, H., Trani, A., & Van Aerde, M. 2002. Estimating vehicle fuel consumption and emissions based on instantaneous speed and acceleration levels. Journal of Transportation Engineering, 128(2), 182–190. https://doi.org/10.1061/(ASCE)0733-947X(2002)128:2(182). Also available at: https://www.researchgate.net/publication/252692078_Estimating_Vehicle_Fuel_Consumption_and_Emissions_Based_on_Instantaneous_Speed_and_Acceleration_Levels [Accessed 26 August 2025].

Helsingin kaupunki. 2024. Helsingin CO₂-päästöt vähenivät – liikenteen päästöjen osuus kasvussa. Published June 13, 2024. Available at: https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsingin-co2-paastot-vahenivat-liikenteen-paastojen-osuus-kasvussa [Accessed August 26, 2025].

Helsingin kaupunki. 2025. Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2024. [PDF document]. Available at: https://www.hel.fi/static/julkaisut/talous-strategia-hallinto/ymparistoraportti-2024.pdf [Accessed August 26, 2025].

Lehmuskoski, V. 2025. ITS Finland verkostopäivä – Digitalisaatio liikenteen päästönieluna. YouTube. [Live recording]. Published August 14, 2025. Available at: https://www.youtube.com/watch?v=A1IpVOg9Igs [Accessed August 26, 2025]. Lehmuskoski’s speech begins at 00:39:10.

Moksu, M. 2025. Virallisesti vihreä Lahti ei pääse eroon autojen päästöistä. Yle. Published March 31, 2025. Available at: https://yle.fi/a/74-20150490 [Accessed August 26, 2025].